Revontulet__Adventure_by_Design.jpg
Minulla on koodi »
« En halua antaa koodia

Revontulet


Tuhansien värilieskojen näytelmä Lapin tummalla taivaalla ihastuttaa kävijöitä syksystä pitkälle kevättalveen. Napa-alueelle ominainen ilmiö syntyy, kun maan magneettikentän kiihdyttämät hiukkaset törmäävät ilmahiukkasiin. Pohjois-Lapissa revontulia näkee runsaasti, mikäli taivas on pilvetön.

Revontulien synty

Revontulet syntyvät, kun maapallon magneettikehässä liikkuu auringosta peräisin olevia sähköisiä hiukkasia, jotka törmäävät ilmakehään. Avaruudesta syöksyvä hiukkanen virittää törmäyksen aikana ilman atomin korkeampaan energiatilaan. Hetken kuluttua atomi palaa perustilaansa ja säteilee samalla viritysenergian täsmälleen tietynvärisenä valona.

Revontulivalot syttyvät taivaalle tavallisesti 24 päivää auringon pilkkualueilta lähteneiden purkausten jälkeen. Suomessa revontulet näkyvät tavallisesti 100-150 kilometrin korkeudessa. Revontulien muotoa kontrolloi maan magneettikenttä.

Revontulten syntyä on kautta aikain yritetty selittää erilaisilla teorioilla. Eräs mielikuvituksellisimmista teorioista on ontto maapallo. Teorian mukaan maan sisällä oli toinen asuttu maailma, ja siellä oli jonkinlainen aurinko. Onton maapallon ohuin kuori oli ohut ja reikäinen navoilla. Revontulet olivat teorian mukaan sisäauringon loistavaa valoa.

Revontulien esiintyminen

Revontulien esiintyminen riippuu paljolti auringon aktiivisuudesta, joka vaihtelee noin 11 vuoden sykleissä.

Pohjoisimmassa Lapissa revontulia on mahdollista nähdä lähes joka ilta edellyttäen, että on pimeää ja kirkasta. Pilvet estävät näkyvyyden samoin kuin kesän valoisat yöt. Keskimäärin revontulia nähdään pohjoisimmassa Lapissa noin 200 yönä vuodessa. Kemin korkeudella revontulia voidaan tiirailla 100 yönä vuodessa, Helsingissäkin jopa 20 yönä. Keski-Euroopassa revontulet esiintyvät noin kerran vuodessa ja Välimeren alueella vain noin kerran kymmenessä vuodessa.

Revontulien esiintyminen ajoittuu yleensä kello 18-02 väliselle ajalle. Parhaimmillaan leimunta on yleensä kello 20-23. Alkuillan pimentyneelle taivaalle nousee ensin yksi tai kaksi itä-länsi -suunnassa kulkevaa rauhallisesti käyttäytyvää valokaarta. Parin tunnin päästä niiden loiste kirkastuu ja voidaan erottaa pystysäteitä. Sitten voidaan nähdä lyhyt, mutta vaikuttava näky: revontulet liikkuvat nopeasti, jopa 100 km sekunnissa. Keskitaivaalle ilmestyy revontulikorona, jonka jälkeen liekehdintä rauhoittuu.


Näkyvätkö revontulet vain kovalla pakkasella?

Revontulet ovat taivaalla pakkasista riippumatta. Revontulet eivät kuitenkaan näy maahan, jos pilvipeite on tiheä. Usein kovalla pakkasella taivas on selkeä ja revontulet näkyvät silloin esteettä. Suojasäällä taivas on yleensä pilvessä eikä revontuliakaan ole silloin näkösällä.

Ovatko revontulet ihmisen kannalta vaarallisia?

Revontulet eivät aiheuta minkäänlaista haittaa tai vaaraa ihmisten normaalielämään. Revontuliin ei liity radioaktiivisia aineita tuottavia prosesseja eikä niistä "valu" ihmisten ilmoille mitään materiaa. Ainoa konkreettinen tuotos on revontulien valot, mutta niistä ei ole minkäänlaista haittaa; onpahan luonnon tarjoama ilmainen valospektaakkeli.

Liittyykö revontuliin ääniä?

On väitetty, että voimakkaiden revontulien aikana voi esiintyä ääniä samanaikaisesti nopeiden revontulimuotojen muutosten kanssa. Asiaa ei ole vahvistettu tieteellisin mittauksin. Useimmat ihmiset eivät kuule revontulien aikana minkäänlaisia ääniä.

Revontulien mahdollisia ääniä on mitattu Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopistoa) Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion ja Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion laitteilla. Varmoja tuloksia ei ole saatu toistaiseksi. Äänet eivät voi olla peräisin yläilmakehästä samalta alueelta missä revontulivalo syntyy, mutta ne voisivat olla revontuliin liittyvien voimakkaiden sähkökenttien aiheuttamia purkausääniä maanpinnan läheisyydessä. Toisaalta näyttävän valoilmiön katseleminen täysin hiljaisessa paikassa saattaa saada aivot täydentämään näköaistimusta kuvitelluilla äänillä.

Missä ja milloin Suomessa voi varmimmin nähdä revontulia?

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Lapin pohjoisimmissa osissa, esimerkiksi Kilpisjärvellä ja Utsjoella, revontulet leiskuvat taivaalla kolmena yönä neljästä. Revontulien näkemisen edellytys on tietysti riittävä pimeys ja mahdollisimman pilvetön taivas.

Parasta revontulien katseluaikaa ovat tunnit keskiyön molemmin puolin. Kevättalvi ja alkusyksy ovat tilastollisesti edullisimmat ajat revontulien esiintymisille. Kevät on myös keskimäärin vähäpilvistä aikaa, joten maaliskuu on suositeltava ajankohta revontulien odotteluun. Tuolloin hiihtokelitkin ovat parhaimmillaan. Kesällä on taas liian valoisaa revontulihavainnoille.

Kun Lapista liikutaan etelään, revontulien esiintymisen todennäköisyys pienenee. Helsingissäkin revontulia esiintyy tilastojen mukaan noin kerran kuukaudessa pimeinä vuodenaikoina, mutta tavallisesti kaupungin valot estävät niiden havaitsemisen.

Mistä revontulet ovat saaneet nimensä?

Revontulien tieteellinen nimi on jo 1600-luvun alusta ollut Aurora Borealis eli Pohjoinen Aamurusko. Se siis tarkoittaa revontuli-ilmiötä yleisesti. Vastaavat tulet eteläisellä pallonpuoliskolla ovat Aurora Australis, etelän aamurusko. Englanniksi revontulet ovat Northern Lights eli Pohjanpalo, kuten niitä kutsutaan eräissä paikoissa Suomessakin. Sana revontulet tulee vanhasta suomalaisesta uskomuksesta, että tulikettu huiskii hännällään kallioita tai tunturin kupeita sytyttäen hankauksen kautta kipunoita, revontulia.

Millaisia erilaisia revontulia on olemassa?

Eri revontulimuotoja erotetaan muutamia päätyyppejä. Perusmuoto on kaukaisesti sateenkaarta muistuttava itä-länsisuuntainen kaari pohjoisella taivaalla. Niitä kutsutaan kansanperinteessä usein nimellä Pohjan Portti. Aktiiviset revontulimuodot muuttavat muotoaan nopeasti siten, että jopa muutamassa sekunnissa taivaankansi on revontulivalojen peittämä. Tyypillisiä värejä ovat vihertävän kellertävä ja violetti.

Revontulikorona nähdään silloin kun revontulimuodot ovat suoraan katsoja yläpuolella. Tällöin revontulien alhaalta ylöspäin suuntautuvat nauhamaiset rakenteet näyttävät supistuvan yhteen taivaannavassa. Ilmiö johtuu perspektiivistä, koska revontuliverhot muodostavat vertikaalisen rakenteen, jota alhaalta ylöspäin tähyillään.

Aktiiviset revontulimuodot raukeavat yleensä aamuyön tunteina liekehdittyään iltayöstä kaiken aikaa. Aamuyöllä revontulet sykkivät tai loimuavat jaksollisesti ennen kuin sammuvat kokonaan. Usein ne täyttävät taivaankannen harsomaisilla muodoilla.

Mitä hyötyjä ja haittoja revontulista on?

Revontulista ei suoranaisesti ole ihmisille sen paremmin haittaa kuin hyötyäkään. Ne ovat vain luonnon tarjoama ilmainen komea valoshow pohjoisten leveysasteiden asukkaille. Sitä voi tietysti pitää hyötynä tai ainakin etuoikeutena paljon etelämpänä asuviin ihmisiin verrattuna; Välimeren seuduilla ei revontulia nähdä kuin aniharvoin.

Välillistä haittaa revontulista on siten, että revontulivalojen loistaessa kirkkaana Maan magneettikenttä on häiriytyneessä tilassa ja voi aiheuttaa haittavaikutuksia maanpäällisissä johdinjärjestelmissä kuten maakaasuputkissa tai valtakunnallista laajuutta olevissa korkeajännitelinjoissa. Haitta syntyy ylimääräisen sähkövirran (jopa satoja ampeereja) muodossa, joka häiritsee esimerkiksi virrankulkua tai muuntajia. Suurin katastrofi tapahtui vuonna 1989, jolloin Kanadassa suuren revontulimyrskyn aikana vaurioitui muuntajia Quebecissa aiheuttaen sähkökatkoksia.

Maata kiertävät satelliitit ovat myös tietyssä vaarassa revontulien aikaan. Satelliittien lentokorkeudella kiitää revontulien kanssa samanaikaisesti sähköisiä partikkeleita, jotka törmätessään suurella vauhdilla esim. satelliitin aurinkopaneeleihin tai mittalaitteiden herkkiin sensoreihin voivat vaurioittaa niitä. Tunnetaan useita tapauksia, joissa satelliitti on jopa tuhoutunut revontulimyrskyn vaikutuksesta.

Toinen haitta satelliiteille revontulista on se, että revontulimyrskyn aikana ilmakehän ylin osa (noin 100 km:n korkeudesta ylöspäin) lämpiää ja laajenee ylöspäin. Tällöin matalalla kiertoradoilla olevan satelliitin kokema ilmanvastus kasvaa, mikä hidastaa sen vauhtia. Näin se joutuu alemmalle kiertoradalle, missä ilman tiheys on suurempi. Tästä aiheutuu lisää jarrutusta ja tekokuu joutuu vielä alemmille radoille. Näin satelliitti voi lopulta tuhoutua ilmakehän hankauskitkan vaikutuksesta nopeammin kuin oli suunniteltu.

Ovatko alkusyksyn revontulet epätavallisia?

Revontulet ovat syksyllä yleisiä, mutta pohjoisessa yöt voivat olla vielä liian valoisia niiden havaitsemiseen.

Alkusyksyllä, kun yöt pimenevät, ollaan jo lähellä syyspäiväntasausta. Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin Maan asento aurinkotuulessa on otollisimmillaan sille, että aurinkotuulen energiaa siirtyy tehokkaasti Maan magneettikehään. Niinpä magneettisia myrskyjä esiintyy syksyllä ja keväällä keskimäärin enemmän kuin kesällä ja talvella.

Alkusyksyn (ja loppukevään) yöt ovat Lapissa liian valoisia, mutta eteläisen Suomen taivas on jo sen verran pimeä, että revontulia voidaan havaita. Alkusyksyn voimakkaiden magneettisten myrskyjen aikaan revontulia havaitaan siksi erityisesti Etelä-Suomen taivaalla.

Sales +358 16 321 3227
rovaniemi@santashotels.fi

Santa's Hotel Santa Claus
Korkalonkatu 29
FI-96200 ROVANIEMI
FINLAND

Tel +358 16 321 321
Fax +358 16 321 3222

Sales +358 400 102 200
luosto@santashotels.fi

Santa's Hotel Aurora
Luppokeino 1
FI-99555 LUOSTO
FINLAND

Tel +358 400 102 200
Fax +358 420 102 220

Sales +358 16 681 501
saariselka@santashotels.fi

Santa's Hotel Tunturi
Lutontie 3
FI-99830 SAARISELKÄ
FINLAND

Tel +358 16 68 111
Fax +358 16 668 771

Sales +358 16 321 3227
rudolf@santashotels.fi

Santa's Hotel Rudolf
Koskikatu 41-43
ROVANIEMI
FINLAND

Check In Hotel Santa Claus

Tel +358 16 321 321
Fax +358 16 321 3222

Sales +358 16 681 501
kilpisjarvi@santashotels.fi

Santa's Chalets Rakka
Urpiaisenkuja 4
FI-99490 KILPISJÄRVI
FINLAND

Tel. +358 400 230 011

Sales +358 8 469 2500
kalajoki@santashotels.fi

Santa’s Resort & Spa Hotel Sani
Jukupolku 5
FI-85100 Kalajoki
FINLAND

+358 8 469 2500