Minulla on koodi »
« En halua antaa koodia

Revontulet

Luosto on yksi maailman parhaimmista alueista revontulien havainnointiin

Tarua ja totta revontulista

Pohjoisessa Lapissa revontulien majesteettiset valot näyttäytyvät taivaalla peräti 200 yönä vuodessa. Luosto on alueena lumivarma ja yksi maailman parhaimmista alueista revontulten havainnointiin. Lähellä toimii kansainvälisesti merkittävä tutkimuslaitos Sodankylän Geofysiikan observatorio, jonka juuret juontavat 1880-luvulle asti. "Alueella revontulten keskimääräinen esiintymistodennäköisyys on 55%, joka merkitsee 200 revontuliyötä vuodessa. Pilvettömimpänä aikana tammi- ja helmikuussa todennäköisyys nähdä revontulia on useina päivinä jopa 100% kolmen vuorokauden oleskelun aikana. Revontulia voidaan Luostolla nähdä elokuun lopulta huhtikuun puoleenväliin asti - eli suurimman osan vuodesta." sanoo Ph.D. Esa Turunen Sodankylän Geofysiikan Observatoriosta.

Idästä länteen suuntautuvan kaaren muotoinen vihreä valohehku ilmestyy Suomessa taivaalle tavallisesti juuri ennen puoltayötä, kun on tarpeeksi pimeää. Myöhemmin yön aikana valo voi kirkastua niin, että maahan muodostuu varjoja. Kaikkein ihastuttavinta on, kun valo alkaa liikkua nopeasti. Jos revontulien valossa näkyy kirkastumista, kannattaa olla tarkkana, sillä se enteilee revontulen aktivoitumista. Onnekas tarkkailija saattaa päästä todistamaan kauneinta revontulimuotoa, kruunua eli koronaa, jossa nopeasti liikkuvat revontulisäteet näyttävät tulevan yhdestä pisteestä pään yläpuolelta, ja valo peittää koko taivaan.

Tarina taivaallisesta ketusta

Suomen kielen sana 'revontulet' on poikkeuksellinen. Useimmat muut kielet kutsuvat näitä taivaallisia valoja mielikuvituksettomasti vain pohjoisiksi valoiksi. Latinasta peräisin oleva nimi Aurora Borealis merkitsee pohjoista aamuruskoa. Suomalaisten revontulien selitys ei ole huono sekään - tarinan mukaan kettu pyyhkäisee pohjoisessa lumihangesta lunta hännällään, jolloin revontulikipunat sinkoilevat taivaalle, tai sitten kettu hankaa sähköistä turkkiaan tunturin kylkeen. Tarkka teoria kertoo edelleen kuun valon heijastuvan vielä ketun taivaalle huiskaisemista lumikiteistä revontulina. Todellisuudessa sana 'revontuli' lienee kuitenkin merkitykseltään itse asiassa loitsutulet, sillä suomen kielen kantasana 'repoitella' merkitsee loitsujen lukemista.

Revontulia eteläisessä horisontissa!

"Loputtomalla jäälakeuksien peittämällä napa-alueella vallitsee täydellinen hiljaisuus. Kylmyys on hiljentänyt luonnon. Eteläisessä horisontissa kajastaa kuitenkin heikko valo - revontulikaari. Hitaasti kaaren kirkkaus alkaa voimistua samalla, kun kaari kipuaa yhä korkeammalle ja korkeammalle taivaalla. Revontuli on muodoltaan muuttumaton ja väriltään tasaisen vihreäsävyinen. Kaari pysyy tyynenä jatkaessaan rauhallisesti matkaansa kohti taivaanlakea. Yhtäkkiä toinen, yhtä säännöllinen kaari ilmestyy eteläiseen horisonttiin, ja nopeasti sen jälkeen useita muita kaaria. Pian taivaalla on seitsemän selvästi erottuvaa kaarta, jotka kaikki liikkuvat hitaasti pohjoista kohti.

Äkisti ilmestyy revontulinauha, joka on paljon kirkkaampi kuin kaaret. Sen liikkeet ovat nopeita. Kuin alati muuttuvassa näytelmässä, nauha vaihtaa sekä väriään että muotoaan. Pienet valoaallot juoksevat keskeytymättä nauhaa pitkin idästä länteen ja lännestä itään. Kaikki tämä tapahtuu samanaikaisesti, kun nauha itse aaltoilee ja kiertyy spiraaliksi, aivan kuin se olisi jokin salaperäinen taikaverho. Mikä ihastuttava näky tummalla pohjoisen taivaalla!

Valo voimistuu ja liikkeet käyvät yhä nopeammiksi. Nauhan ylä- ja alareunoihin ilmestyy sateenkaaren värejä, erityisesti punaisen eri sävyjä. Nauhan lähestyessä jälleen kerran taivaanlakea se yhtäkkiä hajoaa pitkien säteiden kimpuksi, jotka kaikki säteilevät yhdestä pisteestä. Meille tarjotaan suurenmoinen valonäytelmä suoraan polttopisteestä. Valoaallot liikehtivät jotenkin toisiinsa kytkeytyneinä tuon keskeisen pisteen ympärillä. Tämä fantastinen revontulikorona katoaa hetkeksi - ilmestyäkseen uudelleen eri väreissä. Säteet tanssivat ylös ja alas, yhä nopeammin ja nopeammin. Nyt taivas on yksi aaltoileva, raivoisasti liikehtivä liekkimeri. Koko autio jääkenttä on valaistu ja voimakas valo luo mielikuvituksellisia varjoja maahan. Sitten kaikki katoaa uskomattoman nopeasti. Revontulet ovat juhlallinen ilotulitusnäytös - käsittämätön suuruudessaan jopa vilkkaimmallekin mielikuvitukselle. Ei mikään väri tai taiteilijan sivellin, ei mikään sana kykene kuvaamaan niiden loistoa."

(Carl Weyprecht, Itävalta-Unkarin Frans Joosefin maata tutkineen naparetkikunnan johtaja päiväkirjassaan 1870-luvulla)



Näkyvätkö revontulet vain kovalla pakkasella?

Revontulet ovat taivaalla pakkasista riippumatta. Revontulet eivät kuitenkaan näy maahan, jos pilvipeite on tiheä. Usein kovalla pakkasella taivas on selkeä ja revontulet näkyvät silloin esteettä. Suojasäällä taivas on yleensä pilvessä eikä revontuliakaan ole silloin näkösällä.

Ovatko revontulet ihmisen kannalta vaarallisia?

Revontulet eivät aiheuta minkäänlaista haittaa tai vaaraa ihmisten normaalielämään. Revontuliin ei liity radioaktiivisia aineita tuottavia prosesseja eikä niistä "valu" ihmisten ilmoille mitään materiaa. Ainoa konkreettinen tuotos on revontulien valot, mutta niistä ei ole minkäänlaista haittaa; onpahan luonnon tarjoama ilmainen valospektaakkeli.

Liittyykö revontuliin ääniä?

On väitetty, että voimakkaiden revontulien aikana voi esiintyä ääniä samanaikaisesti nopeiden revontulimuotojen muutosten kanssa. Asiaa ei ole vahvistettu tieteellisin mittauksin. Useimmat ihmiset eivät kuule revontulien aikana minkäänlaisia ääniä.

Revontulien mahdollisia ääniä on mitattu Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopistoa) Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion ja Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion laitteilla. Varmoja tuloksia ei ole saatu toistaiseksi. Äänet eivät voi olla peräisin yläilmakehästä samalta alueelta missä revontulivalo syntyy, mutta ne voisivat olla revontuliin liittyvien voimakkaiden sähkökenttien aiheuttamia purkausääniä maanpinnan läheisyydessä. Toisaalta näyttävän valoilmiön katseleminen täysin hiljaisessa paikassa saattaa saada aivot täydentämään näköaistimusta kuvitelluilla äänillä.

Missä ja milloin Suomessa voi varmimmin nähdä revontulia?

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Lapin pohjoisimmissa osissa, esimerkiksi Kilpisjärvellä ja Utsjoella, revontulet leiskuvat taivaalla kolmena yönä neljästä. Revontulien näkemisen edellytys on tietysti riittävä pimeys ja mahdollisimman pilvetön taivas.

Parasta revontulien katseluaikaa ovat tunnit keskiyön molemmin puolin. Kevättalvi ja alkusyksy ovat tilastollisesti edullisimmat ajat revontulien esiintymisille. Kevät on myös keskimäärin vähäpilvistä aikaa, joten maaliskuu on suositeltava ajankohta revontulien odotteluun. Tuolloin hiihtokelitkin ovat parhaimmillaan. Kesällä on taas liian valoisaa revontulihavainnoille.

Kun Lapista liikutaan etelään, revontulien esiintymisen todennäköisyys pienenee. Helsingissäkin revontulia esiintyy tilastojen mukaan noin kerran kuukaudessa pimeinä vuodenaikoina, mutta tavallisesti kaupungin valot estävät niiden havaitsemisen.

Mistä revontulet ovat saaneet nimensä?

Revontulien tieteellinen nimi on jo 1600-luvun alusta ollut Aurora Borealis eli Pohjoinen Aamurusko. Se siis tarkoittaa revontuli-ilmiötä yleisesti. Vastaavat tulet eteläisellä pallonpuoliskolla ovat Aurora Australis, etelän aamurusko. Englanniksi revontulet ovat Northern Lights eli Pohjanpalo, kuten niitä kutsutaan eräissä paikoissa Suomessakin. Sana revontulet tulee vanhasta suomalaisesta uskomuksesta, että tulikettu huiskii hännällään kallioita tai tunturin kupeita sytyttäen hankauksen kautta kipunoita, revontulia.

Millaisia erilaisia revontulia on olemassa?

Eri revontulimuotoja erotetaan muutamia päätyyppejä. Perusmuoto on kaukaisesti sateenkaarta muistuttava itä-länsisuuntainen kaari pohjoisella taivaalla. Niitä kutsutaan kansanperinteessä usein nimellä Pohjan Portti. Aktiiviset revontulimuodot muuttavat muotoaan nopeasti siten, että jopa muutamassa sekunnissa taivaankansi on revontulivalojen peittämä. Tyypillisiä värejä ovat vihertävän kellertävä ja violetti.

Revontulikorona nähdään silloin kun revontulimuodot ovat suoraan katsoja yläpuolella. Tällöin revontulien alhaalta ylöspäin suuntautuvat nauhamaiset rakenteet näyttävät supistuvan yhteen taivaannavassa. Ilmiö johtuu perspektiivistä, koska revontuliverhot muodostavat vertikaalisen rakenteen, jota alhaalta ylöspäin tähyillään.

Aktiiviset revontulimuodot raukeavat yleensä aamuyön tunteina liekehdittyään iltayöstä kaiken aikaa. Aamuyöllä revontulet sykkivät tai loimuavat jaksollisesti ennen kuin sammuvat kokonaan. Usein ne täyttävät taivaankannen harsomaisilla muodoilla.

Mitä hyötyjä ja haittoja revontulista on?

Revontulista ei suoranaisesti ole ihmisille sen paremmin haittaa kuin hyötyäkään. Ne ovat vain luonnon tarjoama ilmainen komea valoshow pohjoisten leveysasteiden asukkaille. Sitä voi tietysti pitää hyötynä tai ainakin etuoikeutena paljon etelämpänä asuviin ihmisiin verrattuna; Välimeren seuduilla ei revontulia nähdä kuin aniharvoin.

Välillistä haittaa revontulista on siten, että revontulivalojen loistaessa kirkkaana Maan magneettikenttä on häiriytyneessä tilassa ja voi aiheuttaa haittavaikutuksia maanpäällisissä johdinjärjestelmissä kuten maakaasuputkissa tai valtakunnallista laajuutta olevissa korkeajännitelinjoissa. Haitta syntyy ylimääräisen sähkövirran (jopa satoja ampeereja) muodossa, joka häiritsee esimerkiksi virrankulkua tai muuntajia. Suurin katastrofi tapahtui vuonna 1989, jolloin Kanadassa suuren revontulimyrskyn aikana vaurioitui muuntajia Quebecissa aiheuttaen sähkökatkoksia.

Maata kiertävät satelliitit ovat myös tietyssä vaarassa revontulien aikaan. Satelliittien lentokorkeudella kiitää revontulien kanssa samanaikaisesti sähköisiä partikkeleita, jotka törmätessään suurella vauhdilla esim. satelliitin aurinkopaneeleihin tai mittalaitteiden herkkiin sensoreihin voivat vaurioittaa niitä. Tunnetaan useita tapauksia, joissa satelliitti on jopa tuhoutunut revontulimyrskyn vaikutuksesta.

Toinen haitta satelliiteille revontulista on se, että revontulimyrskyn aikana ilmakehän ylin osa (noin 100 km:n korkeudesta ylöspäin) lämpiää ja laajenee ylöspäin. Tällöin matalalla kiertoradoilla olevan satelliitin kokema ilmanvastus kasvaa, mikä hidastaa sen vauhtia. Näin se joutuu alemmalle kiertoradalle, missä ilman tiheys on suurempi. Tästä aiheutuu lisää jarrutusta ja tekokuu joutuu vielä alemmille radoille. Näin satelliitti voi lopulta tuhoutua ilmakehän hankauskitkan vaikutuksesta nopeammin kuin oli suunniteltu.

Ovatko alkusyksyn revontulet epätavallisia?

Revontulet ovat syksyllä yleisiä, mutta pohjoisessa yöt voivat olla vielä liian valoisia niiden havaitsemiseen.

Alkusyksyllä, kun yöt pimenevät, ollaan jo lähellä syyspäiväntasausta. Kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin Maan asento aurinkotuulessa on otollisimmillaan sille, että aurinkotuulen energiaa siirtyy tehokkaasti Maan magneettikehään. Niinpä magneettisia myrskyjä esiintyy syksyllä ja keväällä keskimäärin enemmän kuin kesällä ja talvella.

Alkusyksyn (ja loppukevään) yöt ovat Lapissa liian valoisia, mutta eteläisen Suomen taivas on jo sen verran pimeä, että revontulia voidaan havaita. Alkusyksyn voimakkaiden magneettisten myrskyjen aikaan revontulia havaitaan siksi erityisesti Etelä-Suomen taivaalla.

Sales +358 (0) 16 321 3227
rovaniemi@santashotels.fi

Santa's Hotel Santa Claus
Korkalonkatu 29
FI-96200 ROVANIEMI
FINLAND

Tel +358 (0) 16 321 321
Fax +358 (0) 16 321 3222

Sales +358 (0) 400 102 200
luosto@santashotels.fi

Santa's Hotel Aurora
Luppokeino 1
FI-99555 LUOSTO
FINLAND

Tel +358 (0) 400 102 200
Fax +358 (0) 420 102 220

Sales +358 (0) 16 681 501
saariselka@santashotels.fi

Santa's Hotel Tunturi
Lutontie 3
FI-99830 SAARISELKÄ
FINLAND

Tel +358 (0) 16 68 111
Fax +358 (0) 16 668 771

Sales +358 (0) 16 321 3227
rudolf@santashotels.fi

Santa's Hotel Rudolf
Koskikatu 41-43
ROVANIEMI
FINLAND

Check In Hotel Santa Claus

Tel +358 (0) 16 321 321
Fax +358 (0) 16 321 3222

Sales +358 (0) 16 681 501
kilpisjarvi@santashotels.fi

Santa's Chalets Rakka
Urpiaisenkuja 4
FI-99490 KILPISJÄRVI
FINLAND

Sales +358 (0) 16 681 501

Sales +358 (0)8 469 2500
kalajoki@santashotels.fi

Santa’s Resort & Spa Hotel Sani
Jukupolku 5
FI-85100 Kalajoki
FINLAND

Sales +358 (0)8 469 2500