Santa's Hotels | Korkalonkatu 29 | FI-96200 Rovaniemi | Tel. +358 (0)16 321 321 | sales (at) santashotels.fi
GPS 66°30'9.71"N, 25°43'57.64"E
Varaa majoitus
Saapumispäivä
Huoneita
Kampanjakoodi

Kiintiökoodi

Yritykset- ja matkatoimistot »
Lähtöpäivä
Aikuisia
Lapset
4-14v(?)
Peruuta varaus
      NationalHoliday

PleaseWaitWhileLoading

Hotel Tunturin historia

Tunturihotellin historiikki, kirjoittanut Matti Laukkanen

"Tunturille täytyy mennä, sinne vetää veri…” laulaa Tunturilauluissaan runoilija W.E. Törmänen.

Saariselän maisemat, tunturit ja purojen varret ovat vuosikymmenien, vuosisatojen ja vuosituhansien aikana nähneet erilaisia kulkijoita.
Kaunispään ja Saariselän kautta ovat vuosisatoja kulkeneet polut Ruijan rannoille ja etelän rintamaille. Niitä kuljettiin talvisin poroilla ja hevosilla, kesäisin jalkaisin.
Saariselän talviteitä ja kesäkeinoja kulkivat milloin Lapin verottajat, joskus vainolaiset, kauppamiehet, nälkää karkuun Jäämeren kala-apajille lähteneet kulkijat, metsästäjät, kalastajat, yksinäiset kullankaivajat ja helmenpyytäjät, lappalaiset ahkioineen, kauppiaiden korskeat pororaidot.

Kun tie Petsamoon, Jäämeren rannalle, valmistui 1930-luvulla, myös matkailijat ilmestyivät Saariselän tuntureille. Jäämeren tiestä tuli tärkeä matkailureitti, jota vilkkaimpaan aikaan liikennöi viisikin linja-autovuoroa päivässä Rovaniemen ja Petsamon välillä.
Saariselän alueella oli matkustavaisia palvelemassa ainoastaan Laanilan majatalo, entinen kultayhtiö Prospectorin pääkonttori. Tämän vuoksi matkailijat yleensä suuntasivatkin kulkunsa kohti pohjoista.

Jälleenrakennusta ja lasten ryhtileirejä

Sodan päätyttyä 1944 oli Suomi menettänyt Karjalan lisäksi toisen käsivartensa, Petsamon. Tämä Ultima Thule, tuntematon pohjoinen maa, oli houkutellut eksotiikallaan niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin matkailijoita luokseen.
Uudessa tilanteessa Saariselän alue alkoi kiinnostaa matkailijoita. Täältä löytyi koskematonta luontoa, erämaan rauhaa ja valoisia kesäöitä. Täällä maa ja taivas kohtasivat korkeilla tuntureilla.

Sota oli tuhonnut Laanilan majatalon, joka oli toiminut pysähdyspaikkana matkalla Petsamoon. Niinpä Suomen Matkailuliiton toimesta perustettiin vuonna 1949 alueelle ensimmäinen sodan jälkeinen matkailijoita palveleva rakennus Kaunispään Alamaja. Rovaniemeltä siirrettiin hotelli Pohjanhovin ja saksalaisten sotilaiden kanttiininakin toiminut parakki Kaunispään ja Urupään väliseen kuruun.
Hieman myöhemmin, vuonna 1954 Lapin Matkailijayhdistys rakensi Kaunispään huipulle oman tunturimajansa, Ylämajan.

”45 lasta viettää ryhtileiriä Kaunispään tunturimajalla” kertoi Lapin Kansan uutinen 7.elokuuta.1953.
”Mannerheim-liiton Lapin piirin järjestämänä alkoi viime maanantaina Kaunispäällä, Lapin Lasten Ystävien tunturimajalla ”Ryhtileiri” 45 lapselle. Leirin, joka kestää tasan kaksi viikkoa, johtajana on opettaja Jukka Kasurinen ja varajohtajana fil.maist. Riitta Kasurinen. Leiriläisten ruokapuolesta taasen vastaa majan emäntä, rouva Salminen apulaisineen”.

Rovaniemeläinen Lapin Lasten Ystävät ry alkoi puuhata 1950-luvun alussa Saariselälle omaa majaa, jossa järjestettiin kesäleirejä lapsille. Olivathan lapset erityisesti kärsineet sodan ja evakkotien sekä jälleenrakennusvuosien vaikeina aikoina.
Laanilan Tunturimajan, kuten majaa nimitettiin, rakennustyöt alkoivat syksyllä 1952 ja maaliskuun 15.päivä vuonna 1953 voitiin majalla ottaa ensimmäiset vieraat vastaan. Koko kevätkauden maja oli hiihtoa harrastavan yleisön vilkkaassa käytössä. Kesällä majalla järjestettiin lapsille Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa yhteistyössä ns. ryhtileirejä ”terveellisessä tunturi-ilmastossa”. Kaikki lapset olivat vähävaraisista perheistä valittuja heikkoja, tuberkuloottisia ja aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia. Kesän aikana majalla kävi runsaasti myös matkailijoita, jotka pysähtyivät useiksi päiviksi retkeillen kauniissa tunturimaastossa.

Laanilan Tunturimaja laajenee

Vuoden 1953 lopussa oli valmiina yksi majoitusrakennus, jossa sijaisivat myös keittiö ja ruokasali sekä henkilökunnan asunnot. Majoitustilaa rakennuksessa oli 36 hengelle.
Lisäksi olivat talonmiehen asuinrakennus, saunarakennus, jossa majoitustilaa kahdeksalle henkilölle sekä talousrakennus.
Kun majan varsinaiset rakennustyöt saatiin loppuun vuoden 1954 aikana, oli alueella rakennus, johon voitiin majoittaa 50 vierasta. Siinä oli myös keittiö, ruokasali, oleskeluhuone, toimisto sekä majanhoitajan ja apulaisen asunnot. Erillään sijaitsivat talonmiehen asuinrakennus sekä sauna- ja talousrakennus.
Oma sähkövoimalaitos tuotti valovirran kaikkiin rakennuksiin sekä voiman pumppuasemalle. Tunturimajaan ja saunarakennukseen oli vesijohdot.

Tunturimaja oli vuosien 1953 –57 kevätaikana hiihtäjien vilkkaassa käytössä sekä Saariselälle suuntautuvien hiihtoretkien tukikohtana. Kaamoskauden ja sydäntalven ajan maja pidettiin suljettuna.

Saariselän tuntemattomuutta eräretkeilykohteena kuvaa hyvin se, että käytössä oli vain epätarkka ”suen hännällä huitaistu” taloudellinen kartta 1:100 000. Niinpä Lapin Lasten Ystävät hankkivat Puolustusvoimilta ilmakuvat ja piirrättivät alueesta 1:20 000 retkeilykartan, jonka kopiot olivat retkeilijöiden käytössä.
Kuitenkin kiinnostusta alueen retkeilykäyttöön oli, sillä vuonna 1955 yhdistyksen toimesta aloitettiin neuvottelut hiihtoa ja retkeilyä harrastavien järjestöjen kanssa yhteistoiminnan edistämiseksi alueella.

Tulen tuhoja

Tammikuun alussa 1958 tulipalo tuhosi täydellisesti Laanilan Tunturimajan päärakennuksen. Tuli pääsi irti kuivaushuoneesta, edeten kuivassa lautarakenteisessa puurakennuksessa hyvin nopeasti. Niinpä kolmenkymmenen kilometrin päästä Ivalosta saapuneelle palokunnalle jäi ainoastaan ympäristössä sijainneiden rakennusten varjeleminen tulelta.
Palolta säästyivät ainoastaan talonmiehen asuinrakennus, lautarakenteinen talousrakennus sekä Luttojoen törmällä oleva hirsinen sauna- ja majoitusrakennus, ainoa vielä pystyssä oleva rakennus Lapin Lasten Ystävien ajalta.

Vanhan tukkikämpän uusi elämä

Sininen PirttiVirkamiesliiton Rovaniemen piiri oli hieman aiemmin rakentanut Lapin Lasten Ystävien tunturimajan läheisyyteen jäsenistölleen majoitustiloja siirtämällä sinne Tsarmijärveltä vanhan savottarakennuksen.
Tulipalon jälkeen entinen tukkikämppä alkoi käydä ahtaaksi ja niinpä Rovaniemen piiri lahjoitti rakennuksen Virkamiesliitolle joka osti myös Lapin Lasten Ystävät ry:n jäljellä olevat rakennukset ja maa-alueen vuokraoikeuden.
Tämän jälkeen Virkamiesliitto ryhtyi kehittämään alueen lomatoimintaa, joka toimi jatkossa koko alueen kehittämisen moottorina.

”Lapin hulluus on tarttuvaa. Saariselän Retkeilykeskuksessa tänä vuonna noin 5000 kävijää” otsikoi Uusi Suomi 1965.

Virkamiesliitolla 1960-luku oli varovaisen kehittämisen aikaa. Ei ryhdytty hankkimaan suuria pankkiluottoja, vaan toimintaa kasvatettiin pikkuhiljaa raha-automaattivaroin. Majoitus oli vaatimatonta mutta ihmiset viihtyivät ja kokivat aitoa Lapin tunnelmaa. Kuuluisuutta sai erityisesti myöhemmin Sinisen Pirtin nimellä tunnettu ravintola joka sijaitsi juuri tässä Tsarmijärveltä siirretyssä tukkikämpässä.

Alkuvuodesta 1965 otettiin käyttöön retkeilykeskuksen uudet rakennukset, sauna - wc-rakennus ja lämpökeskus-pesularakennus. Myös viisi rakennusta liitettiin Inarin sähköverkkoon. Näin mahdollistettiin mm. valaistus läpi yön käytettäväksi, toisin kuin oman sähkövoiman aikaan, jolloin sähköt katkaistiin klo 22.30.
Majoitustilaa oli 130 hengelle. Seuraavana vuonna perustettiin retkeilykeskuksen yhteyteen myös polttoaineen jakelupiste.

Arvovieraita vihkiäisissä

Luton avajaiset”Päämaja, Sininen Pirtti ja Luttosali annettiin nimiksi Saariselän uusille ja komeille tiloille, jotka torstaina pidetyssä juhlassa vihittiin tarkoitukseensa”, kertoi Lapin Kansa uutisessaan 16.helmikuuta 1968 uudistetun päärakennuksen vihkiäistilaisuudesta.

Samaan aikaan juhlittiin myös Suomen Pankin vasta valmistuneen majan ”tupaantuliaisia” ja niinpä retkeilykeskuksen 160-hengen ravintolasalissa juhlisti tilaisuutta edustava kutsuvierasjoukko. Mukana olivat mm. maaherrat Martti Miettunen ja Urho Kiukas, Suomen Pankin pääjohtaja Mauno Koivisto sekä entinen pääjohtaja Klaus Waris.
Päämaja-nimitystä käytettiin koko ravintolakompleksista, uusi ravintola sai nimekseen Luttosali ja Sininen Pirtti jäi seurustelutilaksi.
Vuosikymmenen loppupuolella ryhdyttiin suunnittelemaan korkeatasoisempien majoitushuoneiden rakentamista sekä mahdollisuuksia ohjelmoitujen kuntoilulomien järjestämiseen

”Kaunispään hiihtohissi vilkkaassa käytössä”, otsikoi Pohjolan sanomat maaliskuussa 1971.

Retkeilykeskuksen majoituskapasiteettia ryhdyttiin lisäämään voimakkaasti 1970-luvulla. Metsähallitukselta ostettiin Kotapään metsätyömaakämppä, johon voitiin majoittaa 48 henkilöä. Nordator Oy:ltä ostettiin retkeilykeskuksen vierestä Saarimaja-niminen rakennus, jossa oli majoitustilaa 32 hengelle.
Joulukuussa 1970 valmistui Kaunispäälle hiihtohissi, joka omalta osaltaan lisäsi alueen matkailullista vetovoimaa. Hissiyhtiön suurin omistaja oli juuri retkeilykeskus.

Ravintolatoiminta alkaa

Elokuussa 1972 ryhdyttiin rakentamaan kaksikerroksista Ahma-nimistä majoitusrakennusta. Ahmaan rakennettuihin huoneisiin kuuluivat omat wc- ja suihkutilat sekä huonekohtaiset puhelimet.
Samanaikaisesti ryhdyttiin saneeraamaan myöskin ravintolarakennusta, jolla osaltaan tähdättiin anniskeluravintolatoiminnan aloittamiseen. Tässä saneerauksessa mm. Luttosalin avokuisti muutettiin kabinetiksi sekä Sininen Pirtti sisustettiin baariksi. Samana vuonna retkeilykeskus liitettiin Metsäntutkimuslaitoksen rakennuttamaan vesi- ja viemäriverkostoon.
Heinäkuussa 1972 vieraili jälleen punainen kukko retkeilykeskuksessa ja tuhosi saunarakennuksen suurelta osin.
Vuodepaikkoja Retkeilykeskuksessa oli vuoden 1972 lopussa 230.

”Uusi johtaja Saariselälle. Virkamiesliiton omistama Saariselän Retkeilykeskuksen ravintola sai 15.6. lähtien A-anniskeluoikeudet. Tunnelmallinen Sininen Pirtti on sisustettu baariksi. Illalla tanssitaan. Kevättalvella otti retkeilykeskuksen johtajan tehtävät vastaan Timo Lankinen”, uutisoi Lapin Kansa kesäkuussa 1973.

Retkeilykeskuksen saatua I-luokan ravintolaoikeudet perustettiin johtajan, hovimestarin ja baarimestarin toimet. Tähän saakka retkeilykeskuksen toiminnasta oli vuodesta 1964 alkaen vastannut ainoastaan emäntä Saimi Luoma keittiö- ja tarjoiluhenkilökunnan sekä talonmiehen kanssa.

”Lentopakettimatkailusta piristysruiske Lapin matkailulle”, otsikoi Ilta-Sanomat öljykriisin vuonna 1974 maaliskuun 6.päivänä.

”Lapin matkailu saa piristysruiskeen ja herännee henkiin myös sesonkien välisinä luppoaikoina. Ruiskeen nimi on lentopakettimatkailu ja vaikutus tuntuu jo nyt. Viikon täysihoito Saariselän motellissa, lentomatkat Helsingistä Ivaloon ja takaisin sekä kuljetukset Ivalosta Saariselälle maksavat yhteensä neljä - viisisataa markkaa. Henkilöautolla saa pelkästään bensiiniin varata parisataa markkaa. Saariselällä kinoksien korkeus on 130 cm. Lukuisat Lapin matkailuyritykset toimivat tällä hetkellä kannattavuuden rajoilla. Hotelleja on yritetty kaupatakin entisten omistajien petyttyä yrityksiin. Saariselän Laanihovia on tarjottu mm. Keihäsyhtiölle, joka kaavailee omia turistikeskuksia myös Länsi-Lapista”.

Jatkuvaa kasvua 1970-luvulla

Vellivaara majoitusrakennusVuonna 1975 muutettiin Vellivaara-niminen majoitusrakennus kämppämajoituksesta nykyaikaiseksi majoitustiloiksi, jossa oli kahden hengen huoneissa tiloja yhteensä 18 hengelle.

Retkeilykeskuksen toimintaa haitannut henkilökunnan asuntojen puute ja heikko taso korjaantui, kun vuonna -76 ostettiin paljon Saariselän rakentamisessa vaikuttaneelta Kauko Kaukovallalta Tarvas-niminen majoitusrakennus retkeilykeskuksen omistukseen.
Vuoden 1977 lopussa Saariselän Retkeilykeskukseen kuului yhteensä 12 rakennusta.

Seuraavana vuonna otettiin käyttöön Ahman viereen rakennettu Ilves, joka oli saman tasoinen varustukseltaan kuin Ahma.
Koska majoituskapasiteettia lisättiin, oli jälleen ravintolan vuoro laajentua. Loppukeväästä 1980 valmistunut laajennus nosti asiakaspaikkamäärän neljäänsataan. Laajennus sisälsi nykyaikaiset keittiö-, varasto-, vastaanotto- ja toimistotilat. Samalla pääsisäänkäynti siirrettiin nykyiselle puolelle rakennusta. Aiemminhan pääsisäänkäynti oli sijainnut rakennuksen vastakkaisella puolella.
Laajennuksen tieltä jouduttiin purkamaan perinnerikas Sininen Pirtti sekä Kuksa ja Hilla-nimiset henkilökunnan majoitusrakennukset.
Konekantaakin kohennettiin hankkimalla käyttöön mm. pienoisbussi ja lumilinko.
Samoihin aikoihin käynnistettiin kahden uuden majoitusrakennuksen, Näädän ja Sopulin, suunnittelu. Nämä rakennukset valmistuivatkin 1980-luvun alkupuolella.
Samoihin aikoihin myös henkilökunnalle valmistui Saariselän keskustaan rivitalo-tyyppinen asuintalo.
Vakinaista henkilökuntaa oli vuonna 1981 32 henkilöä, maksimivahvuuden ollessa 90 henkeä.

Hotellimajoitus laajenee

Koko 1980-luku oli kiihkeän rakentamisen aikaa Saariselällä.
Alkuvuodesta 1982 retkeilykeskukselle valmistuneet kaksi hotellitason majoitusrakennusta, Sopuli ja Näätä, joihin tuli 120 vuodepaikkaa, loivat jälleen painetta ravintolatilojen laajentamiselle. Tästä johtuen ravintolatiloihin tehtiinkin muutos- ja laajennustöitä. Tämän remontin jälkeen asiakaspaikkoja olikin jo hieman yli seitsemänsataa. Lisäksi rakennettiin kaksi 60-hengen luentosalia, ryhmätyötila sekä 80-paikkainen aulakahvila.
Henkilökuntaakaan ei unohdettu, vaan heitä varten rakennettiin Saariselän keskustaan rivitalotyyppisiä asuintaloja.

Vuonna 1985 Saariselän Retkeilykeskus vaihtoi nimensä kuvaamaan enemmän laajentunutta toimintaansa. Nimeksi tuli tällöin Saariselän Tunturihotellit Oy.

Vuosikymmenen lopulla sai Vellivaara väistyä uuden Kontio-nimen saaneen huoneistohotellin tieltä. Kontioon tuli hieman yli kaksikymmentä huoneistoa.
Samaan aikaan rakennettiin myös uusi huoltorakennus, johon sijoitettiin lämpökeskus sekä varastotiloja. Tässä rakennuksessa sijaitsevat nykyisin myös Luonto-Loman ja Saariselän Sanomain toimitilat.
Nykyinen Saariselän Tunturihotellin lippulaiva huoneistohotelli Paraspaikka valmistui vuonna 1992, sisältäen 29 huoneistoa. Samoihin aikoihin tehtiin remontti- ja muutostöitä päärakennuksen ravintola- ja keittiötiloihin.

Saariselän Tunturihotellien vuosikymmenen vaihteen suuret investoinnit ja yleinen taloudellinen epävarmuus lopulta johtivat siihen, että yhtiö ajautui konkurssiin. Toimintaa kuitenkin jatkettiin keskeytyksettä konkurssipesän toimesta.

Syksyllä 1993 vaihtoi Saariselän Tunturihotellit omistajaa säilyttäen kuitenkin jo perinteeksi muodostuneen nimensä. Tästä alkoi Saariselän Tunturihotellin uusi aika.

Saariselän Tunturihotellin uusi aika

Saariselän Tunturihotellit Oy vaihtoi omistajaa syksyllä 1993. Yrityksen pääosakkaiksi tulivat rovaniemeläiset Seppo Aho ja Timo Hietala. Vähemmistöosuudella mukana olivat helsinkiläinen Harri Hellqvist sekä Matkailunkehitys Nordia joka luopui osuudestaan vuonna 2003. Johtajaksi tuli Antti Haataja, joka aloitti välittömästi mittavat saneeraus- ja uudistustoimet sekä ravintoloissa että hotellissa.

Ravintolat ja kokoustilat uudistuvat

Omistajavaihdoksen jälkeen koko 1990-luku oli erityisesti ravintoloiden uudistamisen aikaa.
Kesän 1994 aikana päärakennuksen alakerran Sininen Pirtti-nimeä kantanut, väreiltään sininen baari saneerattiin nykyiseen ilmeeseensä. Ravintolan nimi lyheni samalla Pirtiksi.
Seuraavan talven aikana yläkerran Siula-ravintolan yhteyteen rakennettiin  Siulabaari , josta on hyvä näköala tanssiparketille ja esiintyjäkorokkeelle. Saman talven aikana perinteisestä yökerhoilmeestään tunnettu Lutto-klubi remontoitiin tämän päivän asuunsa, jolloin siitä tuli entistä monikäyttöisempi .

Vuosikymmenen loppupuolella Siulabaaria laajennettiin ja samalla tehtiin alakerran Pirtti-ravintolasta portaat yläkertaan, mikä mahdollisti sujuvamman liikkumisen eri ravintoloiden välillä sekä lisäsi ravintoloiden turvallisuutta. Tapahtumatori sai oman ravintolansa, kun sinne valmistui 50-paikkainen lämmitettävä kota. Anniskeluoikeuksin varustettua kotaa käytetään erilaisten tapahtumien pitopaikkana.

Vuosituhannen alussa laajeni Pirtti-ravintola keittiöineen. Tämä mahdollisti a la carte - annosten  valmistamisen  pizzan ja hampurilaisten lisäksi. Hieman tämän jälkeen vanha Kopsus-baari purettiin ja liitettiin osaksi Lutto-ravintolaa. Samalla monet savut sisällekin tuprauttanut Luton takka sai lähteä ja tilalle rakennettiin esiintymislava. Samassa yhteydessä yläkerran keittiötilat uudistettiin nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi.

Kokousvalmiutta on vuosien mittaan parannettu rakentamalla huoneistohotelli Paraspaikan alakerran vajaakäytöllä olleeseen autotallitilaan 200-paikkainen auditorio lämpiöineen. Päärakennusta laajennettiin ja näin saatiin kolme uutta kokoustilaa, Urupää, Iisakkipää ja Kivipää.

Hotelli laajenee

Vanhat Ahma ja Ilves-hotellirakennukset saneerattiin täysin vuosituhannen alussa. Tällöin ne yhdistettiin yhdeksi rakennukseksi ja samalla uutta, Ahma-nimen saanutta rakennusta korotettiin puolitoista kerrosta.

Vuonna 2006 käynnistyi täysin uuden, kansainväliset mitat täyttävän korkeatasoisen hotellirakennuksen suunnittelu. Rakennustyöt aloitettiin seuraavana vuonna ja marraskuussa 2008 Gielas-nimeä kantava Saariselän Tunturihotellin lippulaiva otettiin juhlallisin menoin käyttöön. Hotellissa on korkeatasoiset majoitustilat, kokoustiloja, liikehuoneistoja sekä oma ravintola.

Seppo AhoKaikkien näiden laajennusten jälkeen Saariselän Tunturihotellista tuli Lapin läänin suurin hotelli-ravintola: siinä on nykyään tuhat vuodepaikkaa sekä 2500 anniskelupaikkaa.

Tunturihotellin omistajajärjestelyissä tapahtui muutoksia vuoden 2007 aikana, jolloin Seppo Ahon omistama SavaGroup osti Saariselän Tunturihotellin kiinteistöyhtiön koko osakekannan ja yritys päätyi kokonaisuudessaan Ahon perheyhtiön omistukseen.

 Vuoden 2011 alusta alkaen hotellin markkinointinimenä on ollut Santa's Hotel Tunturi ja on osa Santa's Hotels -ketjua.

24 vuotta Saariselän tähden

”Samin saaga, Saimi Luoma oli Saariselän aarteena liki neljännesvuosisadan. Pitkäaikainen emäntä juhlittiin eläkkeelle monen herran voimin”, otsikoi Helsingin Sanomat 18.tammikuuta 1987 Ritva Liikkasen alakerran.

Saimi Luoma toimi Saariselän Retkeilykeskuksen emäntänä ja retkeilykeskuksen hoidossa olleiden majojen hoitajana 24 vuotta. Hän loi lämpimät ja välittömät suhteet kaikkiin kansalaispiireihin. Hänen tuttavapiirinsä oli laaja, presidentti Kekkosesta alkaen.
Saimi Luoma, Sami kuten häntä sanottiin, oli hyväntahtoinen mutta päättäväinen ihminen. Hän majoitti vieraita jopa omaan asuntoonsa nukkuen itse vaikka pesutuvan kuivaushuoneen nurkassa lattialla.
Hän organisoi myös kansanliikkeen 1970-luvun alussa jonka päämääränä oli saada mm. Saariselän alueen tv-vastaanottimiin kunnollinen kuva. Toiminta johtikin varsin nopeasti toivottuun tulokseen.

”Kun tuli hiljainen aika, minä hankin kangaspuut ja rupesin kutomaan mattoja. Sesongin alkaessa oli aina uudet räsymatot lattialla. Henkilökuntakin kävi mattoja lainaamassa silloin, kun sattui tulemaan arvovieraita ja heiloja. Kesäloman pidin aina lokakuussa ja silloin matkustin etelään”, kertoi Sami muistellessaan elämäänsä Saariselällä.

Tervetuloa samoilijan satumaahan!

Sellainen on Saariselkä, samoilijan satumaa, poropolkujen paratiisi.
Se on kirkkaiden kevätpäivien, hohtavien hankien ja hienojen hiihtomaastojen maa.
Se on karhun ja ahman, lohen ja taimenen, maakotkan, laulujoutsenen ja villipeuran maa.
Se on Luton ja Suomun, Muorravaarakan ja muiden vapaitten virtojen, nivojen ja könkäitten maa.
Se on Sokostin ja Ukselman, Anterin ja Vongoivan, kymmenien uljaiden tunturien ja ihanien kurulaaksojen avara maa.
Se on hopeisten honkien, kynttiläkuusien, valkovartisten tunturikoivujen ja vantterien aihkimäntyjen maa.
Se on leimuavien syysvärien, jäkälätievojen ja kuolpunakankaiden kaunis maa.
Se on riemullisten retkien, tunnelmallisten yötulien, ihmeellisten iltaruskojen ja välkkyvien tunturijärvien lumottu maa.

Kullervo Kemppinen Lumikuru 1958

Lähteet
Seppo J Partanen: Magneettimäestä matkailukaupungiksi
Oulun Maakunta-arkisto: Lapin Lasten Ystävät ry:n asiakirjat
Virkamiesliitto ry: Historiikki ja toimintakertomukset

Kirjoittanut Matti Laukkanen, 2003. Päivitetty 2010.

 

Kuva: Evira

Santa's Hotel Santa Claus
Korkalonkatu 29
FI-96200 ROVANIEMI
FINLAND

Tel +358 (0) 16 321 321
Fax +358 (0) 16 321 3222

Sales +358 (0) 16 321 3227
rovaniemi@santashotels.fi

Santa's Hotel Aurora
Luppokeino 1
FI-99555 LUOSTO
FINLAND

Tel +358 (0) 400 102 200
Fax +358 (0) 420 102 220

Sales +358 (0) 400 102 200
luosto@santashotels.fi

Santa's Hotel Tunturi
Lutontie 3
FI-99830 SAARISELKÄ
FINLAND

Tel +358 (0) 16 68 111
Fax +358 (0) 16 668 771

Sales +358 (0) 16 681 501
saariselka@santashotels.fi

Santa's Hostel Rudolf
Koskikatu 41-43
ROVANIEMI
FINLAND

Check In Hotel Santa Claus

Tel +358 (0) 16 321 321
Fax +358 (0) 16 321 3222

Sales +358 (0) 16 321 3227
rudolf@santashotels.fi